sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Auta venäläisiä kodittomia koiria

Tulee suru puseroon heti kun katson Kodittomat Koirat- kotisivuja kodittomista koirista. Onneksi ovat jo siellä odottamassa josko joku huomaisi heidät. Osaan myös venäjää, ja siksi voin lukea myös venäläistä foorumia. Siellä on taas paljon uusia koiria jonossa, jotka odottavat käännöstä, kuvia jne. Huoh. KK tarvitsee paljon uusia kotihoitajia! Niin saamme tänne edes osan koirista Suomeen odottamaan sitä ihka omaa perhettään.

Toivottavasti edes yksi ihminen kiinnostuisi, ja tästä postauksesta olisi hyötyä. Toivon niin todella, koska sivuilla on koiria jotka ovat etsineet omaa kotiaan jo yli kaksi vuotta. En tiedä, ehkä ne koirat ovat liian "tavallisen" näköisiä, liian isoja, liian pieniä, liian aktiivisia, liian nuoria tai vanhoja. Mistä sen tietää. Itsekin syyllistyn yleensä siihen, että haluaisin va
lita koiran ulkonäön takia. Sehän se on mikä ensimmäisenä kiinnittää ihmisen huomion. Vasta sen jälkeen katsotaan luonnetta ja sopivuutta siihen omaan perheeseen.

Haluaisin itse ottaa mahdollisimman monta koiraa Venäjältä, pelastaa ne! Vaikka mennä ihan itse omalla autolla sinne ja tuoda tullessani autollisen kodittomia, mutta tiedämme kaikki, että se ei ole mahdollista. Resurssit ovat rajalliset. Sen vuoksi tarvitsemme vapaaehtoisia, jotka voivat ottaa kotihoitoon edes sen yhden ihanan koiran, joka ansaitsee tulla pelastetuksi, joka todellakin ansaitsee lämmintä syliä ja säännöllisesti ruokaa oli se minkä näköinen koira tahansa.

Tosiasioiden vuoksi yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea, mutta yhdestäkin pisarasta kasvaa meri, ja jos yksi ihminen auttaa yhtä koiraa niin ainakin se on "turvassa", askelta lähempänä löytää oman kodin, Suomessa. Nyt haastankin kaikki auttamaan, kaikki jotka ovat kykeneväisiä ja kenellä riittää siihen resurssit ja kellä on sitä palavaa halua auttaa venäläisiä karvaisia reppanoita!

 Aina on se "vaara", että koira jäisi sitten lopullisesti kotiin. Pitää kuitenkin ajatella myös koirien parasta siltä kantilta, että ellei anna sitä uuteen kotiin, niin ei voi ottaa toista koiraa kotihoitoon.

Minulla on ollut kolme kissaa kotihoidossa, jotka kaikki pelastin itse yksityisesti en siis yhdistyksen kautta. Kaksi pentua löytyi ulkoa meidän pihalta. Kukaan ei koskaan kaivannut. Yksi Tyttö tuotiin minulle narkkiluolasta, jossa kissaa oli pahoinpidelty jne. Nyt kaikilla on omat kodit kavereideni luona. Tyttö on mm. kaverin sosiaalisin kissa tätä nykyä. Pelkäsi pitkän aikaa ihmisiä. Ei pelkää enää. Onneksi.

Koiria taas on ollut hoidossa useampia. Tosin vain yksi KK:n kautta periaatteessa. Se fiilis, kun näet miten koira reipastuu päivä päivältä. Se on jotain niin ihanaa nähtävää, itse olla todistamassa kaikkea tätä! Jokaisen uuden elukan myötä, kun edellinen on saanut kodin. Se on vaan niin mahtavaa! Sen vuoksi pystyn luovuttamaan edelleen uudelle hyvälle perheelle. Koiria on ollut taloudessani samaan aikaan enintään kaksi. Mukaan lukien oma possunaama. Eli vain yksi kotihoidokki kerrallaan. Niin pystyy paremmin omasta mielestäni ainakin keskittymään siihen yhteen. Auttamaan reipastumisessa, sosiaalistamaan, opettamaan jne.

Kissojakin on meidän perheessä kaksi kappaletta tällä hetkellä. Ne ei vaan yksinkertaisesti tule muiden kanssa juttuun. Sen vuoksi hoitokissat eivät ole voineet olla pitkään täällä meillä odottamassa uutta kotia. Tyttö taisi olla pisimmän aikaa eli n. kolmisen viikkoa. Toinen löydetyistä pennuista oli taas vain muutaman tunnin, kunnes kaveri ollessaan löytöaikana meillä kaffella otti pikkuisen heti mukaansa!

Linkki Kodittomat Koirat Ry:n- kotisivuille:  http://kodittomat-koirat.com/
Linkki KK:n foorumille: http://www.kodittomat-koirat.com/smf/index.php

tiistai 11. syyskuuta 2012

Käsintehdyn saippuan pakkausta, kuvia

Pakkasin vihdoin näteiksi itse tekemäni saippuan! Niistä tuli omasta mielestäni todella kauniita. Käytin aaltopahvi, käsintehtyä paperia, pikkuisia tulostettuja tuoteselosteita, rustiikkista narua ja hiukan liimaa. Laitoin ensin pahvin saippuan ympärille, sitten liimasin sen pysymään jämäkästi paikallaan. En kuitenkaan itse saippuaan. Sitten kiinnitin käsintehdyn paperin pienellä liimamäärällä aaltopahviyöhön. jossa luki kyseisen saippuan nimi. Sen jälkeen ympäröin saippuan nätisti luonnonruskealla narulla, joka jälkeen laitoin saippuan taakse, aaltopahvivyön alle pikkuisen tulostetun tuoteselosteen.

Pakkasin todella monta saippuaa. En pysynyt edes laskuissa. Tein ne lahjaksi sukulaisilla muutamat pienet palat, äidilleni, siskolleni ja parhaalle ystävälleni. Siskollani oli 30- vuotisjuhlat, jonne tein hänelle lahjakorin. Siinä oli erilaisia saippuoita niin hiusten, käsien kuin vartalonkin pesuun, huulirasva, kookostuoksuöljy ja ihana sokerikuorinta, joka sisältää omatekoista saippuaa, sokeria, oliiviöljyä ja eteerisiä öljyjä. Äidilleni lähti myös erilaisia saippuoita, huulirasvaa ja kookotuoksuöljy. Tein myös muihin lahjoihin pienet tuoteselosteet ja liimasin ne aaltopahville. Aaltopahviin tein pienen reiän ja kiinnitin sen narulla tuotteeseen. Kortin siskolleni tein myös niin ikään aaltopahvista ja käsintehdystä paperista, jonka kiinnitin narulla koriin. Alla kuvia valmiista lahjapaketeista.

Tässä on kaikki valmiina. Vihreä pahvi ei oikein sopinut kunnolla väreihin, mutta meni paremman puutteessa. :)

Siinä on osa saippuoista valmiina paketeissa.

Paranneltu palvolivesaippua, kuoriva.

Saippuat, huulirasva alla, pieni ruskealasipurkki oikealla alhaalla sisältää kookostuoksuöljyä ja ihanan ylellinen sokerikuorinta koko vartalolle sisältää itsetehtyä saippuaa ja eteerisiä öljyjä. Karkin tuoksuista!

Siskon kori.

Äidille saippuaa, huulirasvaa vasemmassa yläkulmassa ja alhaalla keskellä kookostuoksuöljy.


Muha nyk. Kärpänen, ihana rescuekoira etsii kotia

Muha on suomennettuna Kärpänen. Hän on oikein toimelias, sekä aktiivinen pikku tyttö ja tarvitsee kiireesti oman kodin! Majailee tällä hetkellä luonani 70 kiloisen tanskandoggipojan ja kahden kissan kanssa Helsingissä. Kärpänen painaa vain 15,2 kiloa ja on helppo, sekä oppivainen tapaus. Ei hauku, ei tuhoa, ei vahdi ruokaansa, vetää, mutta on varmasti opetettavissa hihnassa kävelyn jalo taito. On onneksi sen verran pieni, ettei köykäsempikään ihminen lennä perässä, vaan Kärpänen pysyy hyvin hanskassa. Matkustaa autossa rauhallisesti ja hyppää itse kyytiin.
Kärpänen asuu nyt kerrostalossa. Ei hauku rappukäytävän äänille. Kotona käyttäytyy rauhallisesti ja nukkuu enimmäkseen. Saattaa nousta ylös, jos menen käymään esim. keittiössä. Kiellän seuraamasta ja sitten Kärpänen jää nätisti olohuoneeseen odottamaan.

Tulee luokse kutsusta, (venäjäksi) sekä omasta nimestä ja hakee turvaa omalta ihmiseltä. Suhtautuu hyvin kissoihin. Haluaisi leikkiä heidän kanssaan, mutta meidän kissat ei pahemmin koirista tykkää. Syö tällä hetkellä BARF- ruokaa. Eli raakaa lihaa, luita, sisäelimiä jne. Olen leikannut jo kynnet ja harjasin pientä. Kynsien leikkuu hoituu varmasti helpommin sitten, kun tottuu paremmin omaan ihmiseen. Harjaus sujui todella hyvin. Tyttö pysyi paikallaan nätisti ja rakasti hierontaa! Kärpänen sai kaverini ADHD pennusta (10kk) parhaan ystävän. Ne ovatkin suurinpiirtein saman kokoisia. Leikkivät ja juoksivat yhdessä puistossa. Tyttö on sosiaalinen tapaus, vaikka vähän pelkää ensin uutta koiraa, jos toinen on tunkeileva. Tutustuessaan pyytää leikkimään ja innostaa juoksemaan kanssaan. Hieman arastelee uusia ihmisiä aluksi, mutta tottuu nopeasti. Kärpänen on kuin kotonaan jo nyt. Toivottavasti hän saa pian oman pysyvän kodin!

Yhteydenotot 040 726 9628/Aamu-Usva ja mailitse aamu.usva.niukkanen@gmail.com. Kärpästä saa tulla katsomaan ja rakastumaan pikkuiseen tyttöön!


Linkki Kodittomat Koirat Ry:n sivuille, jonka kautta koiran voi saada itselleen:  http://kodittomat-koirat.com/index.php?option=com_content&view=article&id=1372:muha&catid=66:koirat-suomessa&Itemid=171

KÄRPÄNEN LÖYSI KODIN!


Hän on niin pieni!

Kaverin kanssa on kiva pötkötellä.

Mmm...possun kylkiluutikut ovat herkkua. Hän syö tässä ensimmäistä kertaa luita ikinä!

Nam nam, hyvää possun kurkkutorvea.

Olen kiltti koiran ja pidän kissoista. :)


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Koirien käskyjen eleet

Olen huomannut, että venäläiset käyttävät paljon eleitä käskyinä tai osana käskyä. Olen itse venäläissuomalainen, asunut myös Neuvostoliitossa eli myöhemmin Venäjällä. Joskus koiraa pitää käskeä ilman sanoa tai vaikka niiden tukena. Koira saattaa innostua edempänä mainituista eleistä esim. istumaan, seisomaan, hyppäämään jne. Se helpottaa koiraa suoriutumaan käskyistä, koska koira näkee ihmisen eleistä mitä sen täytyy tehdä. Se on myös sen vuoksi palkitsevaa koiralle, koska tämä ei turhaudu ellei ymmärrä vain komentosanaa.

Tästä kaikesta on todisteita omien koirieni ja hoidokkieni (joista kolme venäläistä rescuetapausta) kohdalla. Ensimmäistä perhekoiraamme, Venäjänmustaterrieriä käskytettiin myös eleiden avulla. Siitä se kaikki lähti ja olen siitä lähtien aina käyttänyt eleitä niin koiran opettamisessa kuin myöhemmässä vaiheessa elämää.

Taputus reidelle on käytetty myös komennon "Tänne" seurana tai ilman sitä. Koira ymmärtää taputuksen, että sitä halutaan jonnekin missä taputus näkyy ja kuuluu. Sen vuoksi koiran on helpompi ymmärtää myös itse käskysanaa.

Käytän myös kättä kämmen eteenpäin "Talk to the hand" tai poliisin STOP elettä "Seiso" tai "Pysähdy" käskynä. Käytän sitä samaa elettä myös tarkoittamaan sanaa odottaa. Kun on samat käytösmallit ihmisellä eli koiran johtajalla, niin koira osaa erottaa myös saman eleen hieman erilaiset tarkoitukset. Kun Varjo (oma koirani) juoksee minua kohti, niin nostan käteni silloin kämmen eteenpäin. Varjo ymmärttää, että silloin pitää vähintään hidastaa. Joskus joudun käyttämään myös käskysanaa esim. "Odottaa". Samaa elettä käytän silloin, kun käsken Varjoa seisomaan paikallaan ja odottamaan, kun menen kauemmas aina niin kauas kuin haluan. Joskus riittää, että näytän eleen kerran ja sanon käskysanan. Joskus pitää nostaa käsi uudelleen ylöspäin kämmen koiraa päin, jos Varjo meinaa ottaa yhdenkin askeleen. Tätä elettä ei tarvinnut opettaa erikseen. Varjo ja monet muut koirat ovat oppineet sen heti.

Käsky ylös tai hyppää ylöspäin on eleenä kämmen ylöpäin liikkuen kohti kattoa. Joskus on tarpeen innostaa koiraa tekemällä elekäskyt leikin lomassa. Hyppykäskyn opettaminen auttaa myös niitä koiria, joilla on tapana hyppiä ihmistä vasten. Nosta kättä kämmen ylöspäin kattoa kohti ja vaikka hyppele itse koiran edessä ja innosta hyppäämään, kun koira hyppää voit toistaa eleen ja sanoa esim. sanan "Hyppää". Toistoilla koira oppii nopeasti. Innostaa koiraasi hyppimään ilman, että hyppää ihmistä VASTEN. Näin koira oppii nopeasti, että vain kun kösketään, niin saa hyppiä. Jee! Iskee silmää

"Maahan"- käsky on eleenä kämmen alaspäin liikkuen kohti lattiaa jopa itse lattiaan asti. Tämä on yleensä haastavampi. Voit käyttää namia apuna tässä. Älä unohda käskysanaa. Tässäkin saat opetettua samalla sanan ja eleen. Hymyilee

"Istu"- käsky on eleenä kämmen alaspäin, käsi koiran yläpuolella, liikkumatta. Ele saattaa innostaa koiraa istumaan varsinkin kun siihen yhdistää sen, että liikut hieman koiraa kohti. Vielä yksi apu on aloittaessa se, että koiran takana on seinä, että se ei voi pakittaa, kun hieman lähestyt, nostat kätesi kämmen alaspäin ja sanot napakasti "Istu". Toinen helppo istumaan opettelu on, että aina ruoka-aikaan nostat kupin koiran yläpuolelle. Voit sanoa samalla sanan "Istu" ja koira istuukin kuin itsestään. Tämä ele on yleensä helppo opettaa.

Kaikille paljon onneaa eleiden opettelussa. Kun minulle tulee enemmän mieleen, niin kirjoitan lisää. Niin ja kaikkea voi kysyä! Vastaan mielelläni.